Valveutuneet lukijat varmasti tietävät, että sekä Tiikan kipparin että bloginpitäjän 50-vuotisjuhlallisuuksista on kulunut jo aika tovi. Sen sijaan veneemme Tiikka on tänä kesänä saavuttanut 50 vuoden kunnioitettavan iän. Ja kerrottakoon vielä, että Tiikan syntymäpaikka on Haminan liepeillä Summassa, ja veneen on tehnyt tunnettu veneenveistäjä Yrjö Seppälä.
Tiikan blogikirjaa on pidetty aika harvakseltaan. Se ei tarkoita, etteikö Tiikalla olisi retkeilty innokkaasti joka kesä. Blogin kirjoittaminen on kuitenkin sen verran vaivalloista, että kirjoittamaan on ryhdytty ainoastaan pidemmistä reissuista. Tänä vuonna matkan kohteena on Riianlahti, jonka kiertämisestä on haaveiltu jo muutamia vuosia. Nyt siihen voisi olla mahdollisuus, mikäli säät vain sen sallivat.
Helsingistä päästiin lähtemään sunnuntaina iltapäivällä. Koko viikko oli ollut hyvin tuulista ja aika sateista, ja myös lähtiessämme satoi reippaasti. Sää kuitenkin parani pian sen jälkeen, kun oli ajettu ulos Kustaanmiekasta. Meri oli kohtuullisen tyyni, mitä nyt lukuisat Tallinnan lautat aiheuttivat vähän keinuntaa. Vesi oli Helsingin ulkopuolella vain 12 astetta, eikä se paljoa lämpimämpi ollut Vironkaan puolella. Tallinnan edustalla sijaitsevaan Naissaaren satamaan saavuttiin illansuussa. Sataman aallonmurtajalla oli tekeillä merkillisiä korjauksia. Emme kyllä oikein vakuuttuneet niiden järkevyydestä.
Iltakävelylle lähdettiin Rähnipesään, keskellä saarta sijatsevaan merkilliseen metsäravintolaan, jonka löysimme vuosia sitten. Sitä pitää Pekka-niminen virolaismies. Tullessamme Pekka nukkui talon reunustalla hyttysverkon alla makuupussissa. Pihalla tapasimme tutun virolaisnaisen ja hänen kaksi viehättävää lastaan. Lapset puhuivat saksaa ja venäjää, äiti myös suomea ja viroa. Seurusteltuamme hetken heidän kanssaan palasimme takaisin satamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti