Kihnun merifestivaaleille

Lauantaiaamunä oli lämpimämpää kuin kertaakaan aiemmin tällä reissulla. Aamupuuhien jälkeen lähdettiin kohti Kihnua. Pärnusta kestää sinne veneellämme kolmisen tuntia. Yllättäen näimme keskellä merta suuren määrän lokkeja sekä merimetsoja, joita emme ole juurikaan Virossa nähneet.

Tullessamme Kihnuun satama-alueella oli melkoinen vilske. Alueelle pystyteityissä kojuissa myytiin leipää, kalaa, paikallisia kirjoja, huiveja, käsitöitä ja monenlaisia matkamuistoja. Aivan sataman kärjessä oli aidatulla alueella esiintymislava, jonne pääs päivällä ilmaiseksi. Lapsille oli monenlaista ohjelmaa, oli kasvomaalausta, ilmapalloja, kenguruhyppelyä, keinukaruselli ja hauska kauko-ohjaimilla toimiva pienoiskaupunki, jossa pystyi lastaamaan viljaa työkoneisiin. 

Kuudelta alue muuttui maksulliseksi. Ohjelmassa oli ensin virolaisia kansantanssiesityksiä ja El Marista tullut kansantanssi- ja lauluryhmä. 

Sen jäljeen kihnulaisten lasten orkesteri soitti kansanlauluja. Heidän soittonsa jälkeen lavalle tuli neljä vanhempaa harmonikansoittajaa ja nuoret siirtyivät alas tanssilattialle tanssimaan kihnulaisia kansantansseja. 

Illan pääesiintyjä oli virolainen punkbändi Tuberculoites, joka houkutteli tanssimaan niin pikkulapset ja nuoret kuin vanhemmankin väen. Juhlijat tunsivat bändin kappaleet hyvin, monet lauloivat kappaleiden mukana. Alkuun bändi ei tuntunut oikein pääsevän vauhtiin, mutta kun soitto parani, mekin innostuimme mukaan tanssimaan. 

 

Viimeinen esiintyjäryhmä oli oululainen Kassiahastus. Näimme yleisössä ja esiintyjissäkin tuttuja ihmisiä. Vaikka kello oli jo yli yksi ja pitkä päivä väsytti, jaksoimme vielä odottaa, kunnes soitettiin Vielä selkeellä merellä seilattiin ja Laiva Toivo, Oulu. Vähän kankein jaloin lähdimme vielä tanssimaan, jonka jälkeen vetäydyimme veneeseen uinumaan, vaikka juhlat jatkuivat vielä pitkälle aamuun asti.