torstai 30. heinäkuuta 2015

Takaisin Suomeen

Keskiviikkona matkasimme melkein tyynessä ilmassa noin 40 mpk Dirhamista Naissaareen, jonka satama oli meille jo tuttu. Illansuussa kävimme etsimmässä kanttarelleja, joita löysimme parisen litraa.

Tänään torstaina lähdettiin sitten kohti Suomea puoli yhdentoista aikoihin. Vaikka tuuli ei ollut kovin kova, niin aallot olivat melkoiset ja niinpä rullailimme aika vauhdikkaasti Suomenlahden poikki. Enimmäkseen oli aika pilvistä, mutta vähän aurinkokin pilkisti. Huviveneitä ei matkan aikana näkynyt montaakaan, sen sijaan näimme monesti Tallinnan lauttoja ja joitakin rahtialuksia.
Reitti oli helppo, ensin Tallinnan majakalle ja sieltä Helsingin kasuunille ja Harmajan majakan ohitse,


sieltä Kustaanmiekan kautta Kulosaaren ja Herttoniemen välille Kipparilahteen.


Viron reissumme kesti 15 päivää, joista kolmena päivänä emme liikkuneet minnekään. Matkaa tehtiiin yhteensä 360 mpk eli noin 670 km. Veneen nopeus on 7-8 solmua, päivittäinen ajoaika oli keskimäärin neljä tuntia. Polttoainetta kului noin 180 litraa. Koko reissun aikana ilma oli melko viileä, ei  onneksi kovin kylmä. Sää oli usein tuulinen, monina päivinä myös satoi. Mutta se ei haitannut. 

Kaikki yöt olimme virallisissa venesatamissa, koska luonnosatamia ei Virossa juurikaan ole tai emme ainakaan tunne niitä. Satamat olivat yleensä mukavia. Aiemmista venereissuista poiketen söimme aika usein ravintoloissa. Niitä löytyi satamien läheisyydestä ja hintataso on suomalaisille varsin edullinen. Joka paikassa riitti katsottavaa ja kuljimmekin aika tavalla satamien ympäristöissä. Vähän poltteli lähteä tutustumaan myös Saarenmaahan, Muhuun, Kihnnuun ja muihin paikkoihin, mutta päätimme jättää näihin paikkoihin tutustumisen seuraavaan kertaan, joka varmaan on jo ensi vuonna.

Aiomme lähteä huomenna uudestaan veneretkelle, mutta koska kohteemme eivät tule olemaan mitenkään erikoisia, päätänkin tämän kesän veneblogini tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti