Kihnua kiertelemässä

Aamulla vuokrasimme satamasta polkupyörät, mikä olikin viisasta, koska saari on pituussuunnassa vajaa kymmenen kilometriä ja leveyttäkin on joitakin kilometrejä. Tiet saaressa ovat osittain päällystettyjä, osin hiekkateitä. Ne vievät kylästä toiseen, välillä peltojen ja metsien halki. Saaren eteläosassa on vehreämpää, tienvarsilla monenlaisia kesäkukkia, pohjoisosassa kasvaa sen sijaan enimmäkseen mäntymetsiä, joissa on hämmästyttävän niukka aluskasvillisuus.

Sataman läheltä löytyi kalasavustamo, josta ostimme savustettuja kampelaa ja nokkahaukea sekä myös kuivatun nokkahauen. Tämä pitkulainen, lähes puolimetrinen kapea kala on siitä erikoinen, että sen ruodot ovat turkoosinväriset! Kuivattua kalaa emme vielä syöneet, mutta savustettu nokkahauki oli erinomaista kuten myös savustettu kampela.

Saaren eteläkärjessä on majakka, joka on rakennettu 1860-luvulla. Se on entisöity erittäin kauniisti. Majakan huipulta näkyi aava meri joka suuntaan. Takana näkyvän kivikon kärjessä oli kymmenien joutsen parvi. Minua kyllä hieman huimasi poseerata majakan huipulla.

Majakan juurella oli paljon lapsia ja nuoria maalaamassa ja piirtämässä. Ilmeisesti he osallistuivat jollekin kuvataideleirille.

Iltapäivällä lähdettiin kohti Pärnua, jonne matka kesti kolmisen tuntia. Matkalla emme nähneet yhtään venettä tai laivaa, vaikka esitteissä kerrottiin Pärnun sataman olevan hyvin vilkas. Pärnun vierasvenesatamassa oli enimmäkseen isoja veneitä, monet niistä suomalaisia. Ruokailun jälkeen lähdettiin katsomaan kaupunkia, jota pidetään Viron kesäpääkaupunkina. Täällä on hienoja hiekkarantoja ja paljon kylpylöitä, hotelleja, puistoja ja ulkoilmaravintoloita. Kävelykaduilla ja puistoissa kulki paljon väkeä, mutta kesävaatteita ei ihmisillä kyllä näkynyt, ilma on edelleen varsin kylmä. Nautimme kuitenkin tuopilliset Sakua kävelykadun varrella.