Viime yönä satoi moneen otteeseen. Aamu oli pilvinen, tuuli voimakkaasti pohjoisesta. Päätimme jäädä odottelemaan ilman paranemista. Aika kuluu mukavasti veneessä lueskellen ja blogia päivittäen.Puolenpäivän jälkeen tuuli vähän hiljeni ja päätimme jatkaa matkaa. Ensin suuntasimme Valassaarille Ritgrundetista länteen. Valassaarten saariryhmä on Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Lähimpänä aluevesirajaa olevalla saarella on retkisatama, luotsiasema ja majakka. Valassaarten majakka on varmaan erikoisin majakka, mitä olemme nähneet. Se on rakennettu raudasta ja maalattu kirkkaanpunaiseksi. Majakan on suunnitellut v. 
1886 ranskalainen arkkitehti Henry Lepaute, joka tuli muutaman vuoden kuluttua maailmankuuluksi suunnittelemalla Eiffel-tornin. Majakka oli tarkoitus rakentaa mahdollisimman lähelle rantaa. Kun perustuksia ruvettiin sopivaksi katsotulle paikalle kaivamaan, vastaan tuli 20 metriä savea, peruskalliota ei löytynyt. Niinpä maja
kka rakennettiin saaren keskiosaan puolitoista kilometriä rannasta. Tätä varten saarelle piti rakentaa kivilohkareista tie, jota myöten Ranskasta tuodut rautaelementit kuljetettiin. Mahtoi ranskalaisilla arkkitehdeilla olla ihmettelemistä! Valassaarten luonto on hyvin monipuolinen: karuja kivikkoja, heinikkoa, reheviä lehtoja, soita jne. Liikkuminen saarella on rajoitettu vain merkityille poluille. Lampaat saavat toki kulkea missä haluavat. Valasaarten satamassa oli lisäksemme yksi vaasalainen vene.
1886 ranskalainen arkkitehti Henry Lepaute, joka tuli muutaman vuoden kuluttua maailmankuuluksi suunnittelemalla Eiffel-tornin. Majakka oli tarkoitus rakentaa mahdollisimman lähelle rantaa. Kun perustuksia ruvettiin sopivaksi katsotulle paikalle kaivamaan, vastaan tuli 20 metriä savea, peruskalliota ei löytynyt. Niinpä maja
kka rakennettiin saaren keskiosaan puolitoista kilometriä rannasta. Tätä varten saarelle piti rakentaa kivilohkareista tie, jota myöten Ranskasta tuodut rautaelementit kuljetettiin. Mahtoi ranskalaisilla arkkitehdeilla olla ihmettelemistä! Valassaarten luonto on hyvin monipuolinen: karuja kivikkoja, heinikkoa, reheviä lehtoja, soita jne. Liikkuminen saarella on rajoitettu vain merkityille poluille. Lampaat saavat toki kulkea missä haluavat. Valasaarten satamassa oli lisäksemme yksi vaasalainen vene.
Valasaarilla suuntasimme katsomaan seuraavaa majakkaa Utgrynnille. Sinne emme päässeet maihin, vaikka näimme kyllä, että siellä oli kalastajien veneitä. Saari on pieni kivikkoinen ulkoluoto, jossa on pari mökkiä eikä lainkaan puita.
Norrskärin majakka on Merenkurkun länsireunalla. Siellä on hyvä satama, joka tosin on varattu kalastajille ja Merenkulkulaitokselle. Pysähdyimme saarelle katselemaan paikkoja ja kuvaamaan. Majakka on rakennettu v. 1846. Saarella on myös v.1884 hankittu pronssinen sum
ukanuuna, jota piti sumun aikana laukaista 
neljännestunnin välein. Norrskärin luotsiasema on perustettu v. 1921. Siltä ajalta on varmaan peräisin monet puutarhakukista villiintyneet lajikkeet. Vaikka saari on pieni, sen keskellä kulkee leveä tie, jossa on aikoinaan ollut katulamput. Ne on kaiketi rakennettu silloin, kun saari oli rannikkotykistön käytössä. Nykyisin saarella käy paljon lintututkijoita ja -harrastajia. Norrskär on pohjoisin paikka, jossa elää haahkoja. Vesi on riittävän suolaista, jotta siellä on haahkojen ravinnoksi käyttämiä sinisimpukoita.Vaikka oli jo aika myöhäistä, päätimme vielä jatkaa matkaa. Yhtään venettä ei näkynyt liikkeellä. Tosin olimme koko päivän aikana nähneet merellä vain pari kalastajaa ja kaksi isoa rahtialusta. Suuntasimme Rönnskärille, jossa on virallinen retkisatama. Kun tulimme satamaan, huomasimme, että paikka on t
uttu, Olimme käyneet saarella Emman kanssa viisi vuotta sitten. Silloin pääsimme saunomaan, nyt oli liian myöhäistä, sauna oli jo kylmä. Satamassa oli viisi venettä, niiden joukossa haukiputaalainen Armi-Annikki, jonka olimme nähneet Maakallassa. Myös Rönnskäretissä on majakka. Se on Suomen vanhin puinen tunnusmajakka, rakennettu v. 1784. Saarella on myös luotsiasema. Luonnoltaan saari on tyypillinen Merenkurkun saari, värikkäitä kukkia, heiniä, kanervaa ja kiviä. Rönnskärillä on myös paljon tyrnipensaita.
uttu, Olimme käyneet saarella Emman kanssa viisi vuotta sitten. Silloin pääsimme saunomaan, nyt oli liian myöhäistä, sauna oli jo kylmä. Satamassa oli viisi venettä, niiden joukossa haukiputaalainen Armi-Annikki, jonka olimme nähneet Maakallassa. Myös Rönnskäretissä on majakka. Se on Suomen vanhin puinen tunnusmajakka, rakennettu v. 1784. Saarella on myös luotsiasema. Luonnoltaan saari on tyypillinen Merenkurkun saari, värikkäitä kukkia, heiniä, kanervaa ja kiviä. Rönnskärillä on myös paljon tyrnipensaita.Matkaa 49 mailia (Ritgrund - Rönnskär)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti