Yöllä nousi kova tuuli, joka tuli suoraan Naissaaren venesatamaan. Suunnilleen kaikista veneistä oltiin ylhäällä neljältä aamulla ja kiristeltiin köysiä. Tuuli keinutti kovasti purjeveneitä, meidän matala veneemme keinui paljon hillitymmin. Aamulla tuuli voimistui edelleen, mutta lähdimme kuitenkin kohti Tallinnaa, sillä Emma oli lähdössä Suomeen laivalla. Aallot olivat parimetrisiä, mutta onneksi loivia ja tuuli oli melkein myötäinen, joten pääsimme turvallisesti Tallinnan satamaan. Aallot eivät kyllä näytä kuvissa melkein miltään.
Tallinnan vanhasatama sijaitsee aivan laivaterminaalien vieressä ja on hyvin suojattu paikka.
Laitureilta ei päässyt pois ilman koodia, jonka sai portilla olevasta
puhelimesta. Koodi tarvittiin vielä kaksi kertaa ennen kuin päästiin
ilmoittautumaan ja maksamaan venepaikasta. Koodi on lisäksi venekohtainen, joten
turvallisuus ainakin on taattu.
Tallinna tuntui kovin meluisalta ja ruuhkaisalta, sen
jälkeen kun olimme viettäneet pari viikkoa merellä ja rauhallisissa saarissa.
Kävimme Raatihuoneentorilla oluella ja sen jälkeen marketissa ruokaostoksilla.
Ylivoimaisen vaikeaa
näytti olevan spriin ostaminen venekeittimeemme. Missään kaupassa ei oltu koskaan
kuultukaan sellaisesta retkikeittimestä, kuin mikä meillä on veneessä. Lopulta saimme jonkinlaista spriitä
ostettua. Toivottavasti se toimii, sillä Suomesta ostettu Sinol alkaa olla
vähissä. Oli ihanaa päästä takaisin veneelle lepuuttamaan jalkoja ja hermoja.
Saa nähdä, jäämmekö tänne kovan tuulen vangeiksi. Reilut kaksi viikkoa sitten jouduimme odottelemaan ilmoja Helsingissä, nyt täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti