Taas eteenpäin

Snappertunassa meille tarjottiin iltaruoka ja lisäksi ihanaa mansikkatorttua. Jäimme yöksi serkkujen kesäpaikkaan. Puolitoistapäivää veneessä riitti siihen, että sisätiloissa tuppasi kovasti keinuttamaan.

Herkkuaamiaisen jälkeen kiitettiin Sannaa ja Sonja heitti meidät taas rantaan ja niin matka jatkui. 

Veneilyn runkoväylä Suomenlahdella on varsin vilkkaasti liikennöity. Erilaisia veneitä menee taukoamatta molempiin suuntiin. Boxbystä lähdettäessä veneiden vauhti oli vielä aika rauhallinen, mutta Hankoa lähestyttäessä monilla vauhti kiihtyi. Muskeliveneiden kaahatessa ohitse pienemmät veneet, kuten meidänkin veneemme, keikkuvat aalloilla epämiellyttävästi.
Kävimme välillä Hangossa kaupassa ja sen jälkeen pysähdyttiin väylän sivuun lounaalle. Uimaan ei voinut mennä, koska vedessä oli niin paljon sinilevää. Levän määrä lisääntyi voimakkaasti, kun oli ohitettu Taalintehdas. Meri oli sakeana vihreistä hiutaleista.

Kahdeksan aikoihin saavuimme Helsingholmiin, joka on oikein viehättävä saari Guldkronan selän laidalla. Vierasvenesatama oli melkien täysi, mahduimme kuitenkin. Sauna oli valitettavasti täyteen varattu, mutta lohdutukseksi saimme ostaa vasta savustettua kalaa.