Aamulla kiertelimme vielä Tunhamnia ja sitten taas liikkeelle. Sää oli edelleen kaunis, onneksi tuuli hieman, eikä helle tuntunut siten niin paahtavalta. Olimme sopineet tulevamme Tammisaareen noin kuudelta. Päätimme ajaa melko lailla yhtä kyytiä, sillä matkaa oli noin 50 merimailia, mikä meidän 7-8 solmun nopeudella tarkoittaa noin seitsemää tuntia. Koska myötätuuli lisäsi nopeuttamme, pysähdyimme kuitenkin kunnon ruokatauolle Hangon ulkopuolella olevalle Tullisaaren vieraslaiturille.
Laituri on aivan väylän varrella ja niinpä ohikiitävät muskeliveneet aiheuttivat välillä ongelmia, kun vene keikkui pahasti laituria vasten. Pystyimme kuitenkin syömään ja tutkimaan vuorotellen vähän saarta. Vieraslaituri on Hauensuolen muinaismuistoalueella. Nimi johtunee erikoisesta muodosta, jonka kaksi vierekkäin olevaa kallioluotoa muodostavat. Erikoisinta saaressa ovat kuitenkin noin 600 kalliokaiverrusta, joista vanhimmat ovat ehkä 1600-luvulta. Saaret ovat olleet vuosisatoja tunnettuja pysähdyspaikkoja, joissa on joskus jouduttu odottelemaan jopa viikkojen ajan suotuisia tuulia.
Matkatessamme Hangon editse kohtasimme jouko leijalautailijoita, jotka taidokkaasti tanssivat aaltojen ja tuulen kanssa. Tuota kun osaisi tehdä, olisi hienoa!
Kuudelta saavuimme Tammisaareen, jonka satamassa kohtasimme ystävämme. Menimme ravintola Knipaniin juomaan satamakaljat ja sen jälkeen kävelimme kaupungin keskustan läpi Maitan ja Jukan luokse. Nautimme siellä herkullisesta lohikeitosta, luumutortusta ja valkoviinistä sekä tietenkin hyvästä seurasta.
Pimeässä illassa kävelimme takaisin satamaan ja menimme nukkumaan venekotiimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti