Vihdoinkin merelle!

Perjantaina ajettiin autolla Hämeenlinnasta Ouluun, lauantaina pakattiin venettä ja sunnuntaina käytiin vielä ostamassa merimuonaa. Katri ja Jarmo heittivät meidät rantaan ja auttoivat veneen lastaamisessa. Se olikin tarpeen, koska kulku oli vielä vähän huonoa murtuneen jalkapöydänluun vuoksi.

Vihdoin klo 16.15 lähdettiin Seelarista. Ensin torinrantaan ostamaan polttoainetta, tankkiin mahtui 47 litraa. Sitten kirkkaassa auringonpaisteessa kohti Hailuotoa. Oulu jäi nopeasti horisonttiin. Kun oli ajettu tunti Oulusta, ohitettiin Laitakarin pookisaari.Tuuli oli yllättäen jopa 9 metriä sekunnissa, vene keikkui ja vesi pärskyi.



Merellä ei ollut juurikaan liikkujia, sataman jälkeen vastaan tuli kaksi venettä. Kalalokki seurasi meitä pitkän aikaa, myös pari ruokkia kierteli venettä. Niiden tapa on mennä aina ensin veneen keulan edestä ja sitten perän kautta toiseen suuntaan.

Puoli yhdeksältä olimme Marjaniemen satamssa, jossa oli peräti kuusi muuuta venettä. Se taitaa olla ennätys, mitä olemme nähneet. Tänne mahtuisi kymmeniä vierasveneitä, satama on suojainen ja kiva. Rannassa on hyvä huoltorakennus ja komea majakka, jonne pääsimme pari vuotta sitten käymään. Lähellä on pitkät hiekkarannat, tuoretta kalaa voi usein ostaa rannan kalastajilta, aivan liki on pieni kahvila jne. Eli kaikki on kunnossa, miksiköhän veneilijät eivät käy täällä? Me olemme käyneet ainakin kerran kesässä, Hailuoto on niin hieno saari vierailla. Vime kesänä kävimme veneellä Katrin ja Karin kanssa täällä teatterifestivaaleilla, mikä olikin hyvin eksoottinen taidetapahtuma.

Rantautumisen jälkeen ruokaa: uusia perunoita, silliä, kananmunia, salaattia ja ruisleipää.

Iltakirjana Maijalla Heinrich Böllin Suojaverkko ja Karilla Arkadi Gaidarin novelleja.

Ilta menikin blogiohjelman opettelussa. Aurinko laski puolenyön aikaan, edelleen on silti aivan valoisaa. Lokit kirkuvat, tuulimyllyt humisevat, laineet liplattavat, muuten on hiljaista. Lippu laskettiin klo 00.10.

Matkaa: 31 mailia (Oulu - Marjaniemi)