lauantai 25. heinäkuuta 2015

Historian havinaa Haapsalussa


Me kuulumme selvästi eri heimoon kuin purjehtijat. Kun heräsimme kahdeksan aikoihin (ensimmäinen kerta loman aikana oli laitettu kello herättämään), yhtä lukuunottamatta kaikki satamassa olleet purkkarit olivat lähteneet. Myös me pääsimme lähtemään suhteellisen pian, puoli kymmenen aikoihin olimme jo merellä. Kaunis aurinkoinen sää, eilinen myrsky oli tipotiessään. Leppoista ajelua kohti Haapsalua, jonne saavuttiin puoli yksi. Kiva iso satama, jossa hyvät pealvelut ja kauupungin keskustaankin kohtuullinen kävelymatka.

Haapsalu sijaitsee Viron länsirannalla ja sitä ympäröi meri kolmelta suunalta. Kaupunki on perustettu vuonna 1279. Tänne rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä. Tuomiokirkko on osa Haapsalun Piispanlinnaa, joka on Viron parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

Haapsalu on ollut hyvin kansainvälinen kaupunki, 1500-luvun aikana tänne muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. 1800-luvulla Haapsaluun perutettiin kylpylöitä. Rantaa pitkin kiertää kaunis Promenaadi, joka oli pitkään kaupungin kesäelämän keskus. Promenadilla on jäljellä monia kauniita rakennuksia, mm. kesäravintola Kuursaal, jonka ympärille on istutettu kymmeniä erilaisia ruusuja. 

Ravintolasalissa on erittäin hyvä akustiikka ja siellä järjestetään edelleenkin konsertteja. Illalla olimme kuuntelemassa konserttia, jonka ohjelmistona oli musikaali- ja operettisävelmiä ja ooppera-aarioita. Laulajat olivat todella korkeatasoisia ja yleisö oli innnoissaan. Istuimme vanhemman ruotsalaispariskunnan pöydässä ja keskustelimme heidän kanssaan Virosta, sen kulttuurista ja luonnosta. Vähän sivuttiin kielikysymystäkin, mutta se oli selvästi aihe, josta olimme varsin eri mieltä.
Promenadin varrella on myös säveltäjä Pjotr Tsailovskin muitopenkki.  Tsaikovski oli Haapsalussa hoitamassa terveyttään vuonna 1867 ja tällä paikalla hänellä oli tapana ihailla auringonnousua. 
Yksi Haapsalun kiinnostavimmista historiallisista kohteista on vanha Rautatieasema. Se rakennettiin vuonna 1907 Venäjän keisariperhettä varten. Hovilla oli tapana 1900-luvun alussa tulla tänne hoitamaan terveyttään. Rautatieasema ei ole enää käytössä, rakennnuksessa toimii nykyään Viron Rautatiemuseo.
Lähellä rautatieasemaa sijaitsee kaupungin vanha hautausmaa. Se on omalla tavallaan hieno, vaikka ristit olivat sikin sokin ja kuuluneet eikä aluetta muutenkaan oltu hoidettu.

Iltapäivällä pysähdyimme syömään lounasta Piispanlinnoituksen ulkopuolella. Odottaessamme ruokaa kuului äkkiä kova paloauton ääni. Kävelykatua pitkin tuli iso paloauto soittaen täysillä sireeniä. Autossa istui kaunis hääpari, joka vilkutti onnellisena ympärilleen. Paloautoa seurasi kymmenien autojen letka täynnä juhlivaa hääväkeä.

Vaikka Haapsalussa on paljon historiallisesti kiinnostavia kohteita, kaupungin viehättävyys ei perustu niinkään virallisiin muistomerkkehin. Kaupungista tekee omaleimaisen pienten katujen varsilla olevat kymmenet tai ehkä pikemminkin sadat värikkäät puutalot. Taloissa selvästi asutaan pysyvästi, ne ovat enimmäkseen hyvässä maalissa ja niiden puutarhoissa kasvaa mitä erilaisimpia perennoja, pihoilla on keinuja ja grillipaikkoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti